Felicidades y algo más...

Niin ne syntymäpäivät sitte oli ja meni... Hassu juttu miten siitäki on vaan tullut yksi päivä muiden joukossa. Lapsena syntymäpäivä oli vielä suurinpiirtein se vuoden tärkein päivä, jota juhlittiin sitte oikeen urakalla... Mutta tukihan sitä toki täälläkin vähän juhlistettua, mm. shoppailemalla. Koska eipä tässä nyt mitään lahjoja osattu odottaa, niin päätinpä sitten hankkia lahjani ihan itse... Mutta kotona odottikin sitten yllätys!

postipaketti suomesta...

...joka sisälsi suklaata, salmiakkia, hajuvettä, valokuva-albumin, taideteoksia yms...

Lisää yllätyksiä järjesti tämä ihana perhe tekemällä kakun, ja antoipa ne vielä lahjankin! Ja lauloi cumpleaños feliz!

Ja illalla tietysti Barcelonaan... Ja sainpa ihanan lahjan myös ystäviltä! Nyt voisikin melkein olla onnellinen ;) Ja paljastui myös että tässä kyläsessä on ilmeisesti vielä kaksi muutakin au pairia. Toinen USA:sta ja toinen Puolasta. Lisäksi seurueeseen liittyi myös eräs Sabadellissa asuva au pair, kotoisin yllättäen saksasta. Mutta mukavia tyttöjähän nuo oli...

Lauantai menikin sitten melkein nukkuessa. Niin siinä vaan käy kun tulee 7 aikaan aamulla kotiin, koska tämä unikekohan vetää sikeitä kolmeen asti päivällä. Mutta ei sitä sentään ihan koko päivää vietetty untenmailla, vaan (yllätys yllätys) myös Barcelonassa, The Kooksin konsertissa! Joka oli muuten ilmainen... Ja aivan täynnänsä ihmisiä. Joten hien, tupakan ja alkoholin hajuisissa merkeissä meni se ilta!

Vannoutunut fani...?

Lisäksi myös lauantaina tuli tutustuttua uusiin ihmisiin, pariin au pairiin USA:sta! Ja lisäksi seurueessa oli pari vanhaa tuttua saksalaista, sekä vielä kolmas amerikkalainen tyttö... Joten kolme amerikkalaista, viisi saksalaista ja yksi suomalainen. Hyvin menee!! On muuten todella rasittavaa kun ihmiset alkaa yhtäkkiä puhua keskenään saksaa, eikä mitään hajua mistä mahtaa olla kyse... Joten pitäisköhän sitä alkaa opiskella espanjan sijasta saksaa...

Tänään on vihdoin luvassa lepopäivä, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua... Tänäänhän on nimittäin perhejuhlien vuoro. Joten kai sitä pitäisi vielä vähän sosiaalisuutta kaivaa jostain ja yrittää osallistua... Espanjaksi. Lisäksi lapset on jotenkin todella rasittavan energisellä tuulella, käy koputtelemassa oveen ja juoksee kikatellen yläkertaan. Korvatulpat vois siis olla ihan jees...