Kuten sanottua tässä "pienessä kylässä" vietetään fiesta mayoria, joten täällä on aivan mielettömästi tapahtumia ja kaikkea. Tälläkin hetkellä musiikki kuuluu suljettujen ovien ja ikkunoiden läpi sisälle asti, vaikka konsertti pidetäänkin varmaan ainakin neljän korttelin päässä. Päivällä oli tapahtuma nimeltä fiesta de spuma, tai jotain sen suuntaista, eli erään laiset "vaahtobileet". Lähinnä lapsille. Bileet pidettiin koulun pihalla, missä oli aivan valtavat stereot ja musiikki pauhasi TODELLA kovaa. Silti lapset vaan seisoa töllötti siinä suoraan stereoiden edessä ja lavalta pari pelleksi pukeutunutta tyyppiä ampui vaahtoa jonkinlaisesta suuttimesta. Ja sitä vaahtoa oli tosiaan paljon, niin paljon, että pienemmät lapset pystyi uimaan siinä. Ja loppujen lopuksi siinä kävi sitten niin, että Laia ja Arnau houkutteli erään uima-asuttoman au pairinkin mukaan. Joten siinähän sitä sitten oltiin, märillä vaatteilla ja sitä mukaa... Mutta toki aurinko kuitenkin paistoi, joten vatteetkin kuivui aivan hetkessä. Tosin Olgan mukaan tämä oli kylmä päivä. Vain 28 astetta... Siis aivan jäätävän kylmä.
Lisäksi Laialla oli rullaluistelunäytös, mikä oli todella ihana. Siellä oli vähän kaiken ikäisiä lapsia, osa oikeasti todella pieniä ja pari kaatumistakin sattui, mutta saman tien sieltä kömmittiin taas pystyyn. Laian näytöstä tuli katsomaan myös noin suurinpiirtein puoli sukua (joista kaikki asuu tämän saman kadun varrella), mikä kertoo kyllä todella jotain espanjalaisesta kulttuurista. Mikä on siis todella perhekeskeinen.
Parasta tänään on kuitenkin ehdottomasti ollut se, että sain tutustua pariin muuhun paikalliseen au pairiin, jotka on molemmat itse asiassa Saksasta kotoisin. Nyt illalla käytiin sitte katsomassa tulishowta, mikä oli kyllä todella mielenkiintoinen. Käytännöllisesti katsoen ihmiset siis piti kädessä jotain valtavien sädetikkujen tapaista ja tanssi siinä alla... Mitäs nyt pienistä kipinöistä... Ja ambulanssihan siis kulki tietysti perässä koko ajan, joten turvallisuus oli taattu....?
Joten, todellakin hullua meininkiä, mutta tämä on kuulemma perinne. Tulilla tai ilotulituksilla tai jättisädetikuilla, miten niitä nyt sitten haluaa kutsua, ajetaan piruja ulos kaupungista. Ja olihan siellä tanssijoiden seassa muutama pirukin sitten. Itseasiassa aika pelottavankin näköisiä kavereita. Ja kulkueessa oli kuitenkin todella pieniäkin lapsia, mutta ei ne paljoa välittänyt paholaisista, eikä edes valtavasta melusta, joka lähti ilotulitteista ja rummuista, joiden tahdissa marssittiin ja tanssittiin. Joten ei voi espanjalaisia lapsia ainakaan hermoheikoiksi väittää.... Me ulkomaalaiset sen sijaan (minä ja kaksi muuta au pairia) pelästyttiin pahan kerran, kun tajuttiin, että kulkue suuntasikin suoraan meitä kohti sädetikkuineen kaikkineen.... Siinä kohtaa ei paljoa naurattanut, koska kellään meistä ei ollut tarpeellisia suojavaatteita, ja voi vain kuvitella että ne kipinät saattaa ehkä hiukan sattua... Joten mehän otettiin sitte jalat alle ja juostiin kauheaa vauhtia ilotulitteita pakoon.... Eikä tehnyt enää mieli mennä kauhean lähelle....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti