Oikeasti en kyllä ole yhtään huvipuistoihminen. Vuoristoradat on kivoja, mutta siinä vaiheessa kun mennään korkealle, kovaa ja pyörien, niin sitä alkaa jotenkin huumori loppua... Lisäksi on todella turhauttavaa jonottaa laitteisiin ikuisuuksia, sitten istut laitteessa sen minuutin ja that's it... Ja mehän muuten jonotettiin.... Ja jonotettiin.....
Mutta loppujen lopuksi, kyllä se aina oli sen arvoista!! Tosin, tähän Euroopan korkeimpaan vuoristorataan Shambhalaan, sai todellakin jonotta n. 1½ tuntia, ja loppujen lopuksi se oli aivan kauhea... Ainakin tällaiselle korkeanpaikankammoiselle....
 |
| Tuohon 100 metrin vapaa pudotukseen ei tätä tyttöä saataisi kirveelläkään... |
Päivän päätteeksi kaikki oli aivan rättipoikkiväsyneitä, joten junamatkasta tuli todella hiljainen... Ja ahdas... Junassa oli nimittäin ainakin puolet enemmän matkustajia kuin sinne olisi mahtunut. Joten siinähän sitä sitten torkuttiin junan eteisessä, lattialla istuen.
Lisäksi on tullut havaittua, että saksalaisten kanssa saat todellakin juosta henkihieverissä paikasta toiseen. Yhden päivän aikana me juostiin neljään junaan... Neljään!!! Ja loppujen lopuksi kävi aina niin, että ensiksi juostiin tuhatta ja sataa junalle ja sitten odotettiin asemalla kymmenen minuuttia että juna saapuu... Illalla väsyneenä ja nälkäisenä voin sanoa, että otti päähän. Omalla vauhdilla (vauhdikkaasti kävellen) oltaisiin kerjetty aivan yhtä hyvin, ehkä vähän tiukille olisi mennyt, mutta silti... Pakkoko sitä on aina juosta... Suomalaisetko täsmällisiä? Suomalaiset ei todellakaan ole täsmällistä nähnykkään saksalaisiin verratuna...
Mutta hauska päivä todellakin! Hauska ja väsyttävä... Lopuksi vielä loppukevennys. Ehkä maailman järkyin kuva meistä, lasten 4D- elokuvaan jonottamassa :DD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti